Namni mana tokko jaaru citaa wal hin saamu

By Jafer Ali
Bitooteysa 19, Br 2015, Jaafar Ali, Norway Irraa

Ee guuzni mana tokko jaaru citaa wal hinsaamu ja’a Oromoo hoggaa makmaaku. Manni isaan ajjeeran kan abbaa tokkoo waan taheef warri saamee citaa bareedaa dhaan ajjeere gama isaaniitiin bareechanii ajjeeranillee, gamni saamame ammoo addeela kaaniin citaa saansaankaa hinqabneen waan ajjeeruuf dirqamaniif maayyii irratti manni gam tokkoon tolee karaa kaaniin dhim’isuun isaa hin oolu. Tanaa fii tana jidduu kan miidhamu eenyu yojenne eenyuyyuu osoo hintahin abbaa manaati. Kanaafuu warri mana tokko ajjeeru citaa wal saamuu hinqaban. Yo guuzni akkasii isa mudate ammaas leeccalloo isaatiif jecha kan eeggannaa godhuu qabu eenyuyyuu daran abbaa sa’ooti. Abbaa mana isaan ajjeeran saniiti jechuu kiyya.

Arr’a mata duree kanaan qalama luqqaafachuun kiyya qotaa ykn hookkara garee sab-qunnamtii Oromoo jiddutti gara kaaba Ameerikaa kana iraa dhagayamu irratti gorsa gama kiyyaa gumaachuuf hoggaa tahu, san duratti mee muuyxannoo fakkaattuu takka takka haa mil’annuu.

Rakkoon akkasii dura kan calaqqise jaarmayoota siyaasaa oromoo keeysatti. Jaarmayoota siyaasaa oromoo hoggaa jennu ammaas OPDO dhaas kan ammatu tahulle wal a’insi dhimma oromoo irratti OPDO waliin godhamu ammoo kan suduudaan wayyaanotaan taligamu taachaa akka guuza mana tokko ajjeeruutti citaa walsaamuudha jechuun dhugumattuu nama dhiba taha. Hordaa jaarmayoota walaba tahan jidduu turee fii ammaas jiru garuu fakkii godhachuu nidandeenya.

Fakkiin duraa walwaraansa baha oromiyaa keeysatti Br. 1976 – 1992 ABO fii IFLO gaafasii jidduu ture hoggaa tahu gareen lamaanuu warruma mana tokko jaaruuf bobbahan tahanille dilas wagalaafachuun isaanii dhugumattuu fuula gaddisiisaa seenaa qabsoo bilisummaa oromooti. Jaarmayoota karaa dadaatiin qabsooyna ja’anii biyya keeysa sossoohanii fii warra qabsoo hidhannoo filatan jidduus baroowwaniif ololli diigaan adeemsifamaa akka ture kan haalamuu miti. Kanneen waliin ala jiraniis taanaan deeggartootaas dabalatee bifa qaroomeen akka masaanuu siyaasaatti, ammoo akka guuza mana tokko jaaruutti osoo citaa wal hinsaamne waliin sossoohuu dadhabuun isaanii hanqina malee wan biraa ja’amuu hindandayu.

Hanqinni kun ammaas hanqina waliigalaa taachaa kan eeru jaarmayoota hawaasummaa keeysattiis calaqqisuu isaati. Kanaafiis rakkinuma amma sab-qunnamtiilee oromoo jidutti mul’atu qofa maqaa dhahuun gayaa dhaa oli. Sabni oromoo baroowwaniif keeysaa fii alattiis media mataa isaa kan isa tajaajilu osoo hinqabaatin as afe. Jaarraa odeeyfannoo kana keeysatti akka sabaatti media dhabuun ammoo arraata dhabuu dha. Sagalee dhabuun ammaas qabsoo bilisummaatiis dabalatee roga hundaanuu tabaroo dhabuu akka tahe dubbiftoota kiyyatti himuun yeroo qisaasuu malee mo’oya hinqabu. Sab-qunnamtilleen oromoo kanneen bifuma fedheenuu bu’uramanii fii saba kanaaf arraata taana ja’aniis ba’aa seenaa fii yeroon qonyee isaanii irratti jiiysan tana hubachuutu irraa eeggama. Kun tahuu baatnaan warraaqsa sabaa tin’isuu akka hindandeenye hubachuu qaban. Tin’isuu dadhabuu qofa osoo hintahin dhibaawinsa qabsoo tanaatiifiis beekaatiis tahe osoo hinbeekin qooda gama isaanii gumaachaa akka jiran dagachuu hinqaban.

Akkuma beekkamu rakkinni media oromoo humna gayaa horachuu dhabuudha. humnuma faffacaatee jirtu tanaahuu qindeeyfatanii tajaajila wayyaa gumaachuu dadhabuun osoo isaan hinhanqatin ana malee jechuu dhaan tokko kaan liqimsuuf ykn jilba waljalaa ciruuf tattaafachuun ammoo yo tahees qaamuma hanqina waliigalaa kan armaan olitti eerame saniiti.

Akka mediatti humna jechuun saaqaas dabalatee waliigala ogumaa fii dhihana technology hunda tahuu isaati. Deeraa oromoo keeysaa ammaas tokkolleen hindhabamne. Kan dhabame bifuma fedheenuu dhihana kanneen hunda qindeeysanii humna taasisuu dha.

Dhugaa dubbachuuf bara dabre gaafa OMN ifatte hujii jalqabu abdiin hin eeggamin takka walaqqifteeti turte. suniis OMN medialee oromoo kanneen humna xixiqqoo dhaan faffaca’anii liikkisan hunda walitti caasee akka humna tahanii fii qilleensa oromiyaa dhaqqaban nitaasisa abdii jettu hoggaa tahu hamma ammaatti ammoo tahuu hindandeenye. Maaliif akka hindandayin shalaguun dandayamullee suduudaan jala muruun ammoo nama dhibuun nimala. Gama tokkoon jalqabuma irraahuu warri OMN komatu hoggaa dhagayaman OMN tahuus osoo oolee hinbulini alaa fii keeysa isaa irraa hamatamuu jalqabe. Fakkeenyaaf ofmulqinsa hoogganaa boordii OMN kan duraaniitii fii lakkisanii bahuu hojjattoota adda addaa maqaa dhahuun nidandayama. Surphaan caasaa amma jirtu keeysatti godhamee fii keeysumattuu gurmaawinsi caasaa ardiilee garagaraa keeysatti adeemsifamaa jiruus hoggaa laalamu jaarmayni silaa abdii sabaa tahee laalamu kun ammallee rakkina dhawaataan isa mudachaa jiru kana irraa kan barate hinfakkaatu warri ju’uus tokkoo fii lamaa miti.

Ji’a dabre irraa eegalee ammaas murni media fakkaataa hundeeysuuf carraaqu tokko sochii akka jalqaban nidhagayama. Sochii tana laalchisee jette jetteen gama kaaba Ameerikaa irraa dhagayamtu ammaas tan abdii bara dabre walaqqifte san daranuu golgoleeysitu fakkaatti. Jechuun akkaataa kanaan agoobara OMN jalatti walitti qabamanii humna cimtuu takka horachuu irratti kan milkaawaa jirru natti hinfakkaatu. Kana jechuun koo ammoo filmaatni qabnu tokkichi tokkoo fii tokko qofa tahuu dha jechuu kiyyaa miti. Haala amma keeysa jirruun dhihanni nuti qabnu murtaawaa waan taheef malee silaa akka bal’ina keenyaatiin media meeqa nufeesisa? yo ja’ame meeqaantam tahuu akka qabu kan hinhubatne yojiraate kan hubachuu hinbarbaadne qofa natti fakkaata. Sababni isaatiis gam tokkoon balbala jirtu hunda dhadhawanii odeeyfanoo hinxilifuuf qaamni adda addaa carraa gara garaa heluu caalaa dorgommiin medialee jiddutti uumamtuus systema odeeyfannoo kan naamusa, amantaa fii ittigaafatama qabu ni uumti ja’ameeti amanama. Siistemni masaanummaa kan dorgommii fayyaaleysa taate irratti hundaawe kun ammaas sab-qunnamtiilee qofa osoo hintahin jaarmayoota siyaasaatii fiis nihojjata.

Sab-qunnamtiilee oromoo baannee hammana eega jenne ummata oromoo irraa hoo maaltu eegama? gaafiin jettuus ka’uu hin ooltu. Medialees tahe jaarmayootni siyaasaa oromoo akkumaan jalqaba irratti ibsuuf yaaletti warra mana tokko jaaru itti hoggaa fakkeeyfaman ummatni oromoo ammoo abbaa mana sanii tahuu isaa ti. Guuzni citaa walsaamu mana isaa akka buxa hindhoorkine toohachuun ammaas qooda abbaa guuzaati jenneeti jirra. Qooda qofa osoo hintahin inumaa dirqama isaati amantaa jettuun qaba.

Akkamiin toohachuun dandayama? tan jettuus gaafii biraati. Gaafii tana deebisuuf ibsa bal’aa kennuun feesisullee,

Tarkaanfiin jalqabaa caasaa seeraa tan toohannaa fii ittigaafama hindaddaaqne mirkaneeyfatte diriirsuu dha..

Siistamni toohannaa kan lamadaa dorgommii dha. Sab-qunnamtiilee qofa osoo hintahin jaarmayni siyaasaatiis tahu karaan itti leenjifamuu dandayan guddaan dorgommii hujiiti. Hujiin tokko kan madaalamu ammaas itti baha isaatiin waan taheef hordoftootni kan caalaa laphaalapheeysa isaanii caqasuu fii quuqaa irraa buqqisu filatan. Madaala kanaan hundinuu osoo hinjaalatne fedhii abbaa guuzaa guutuuf dirqaman jechuudha.

Toohannaan maayyii hariiroo hawaasaati. Hunda dura hawaasni jaarmayoota hundaahuu osoo tiifoozoo ykn dabbalootaan hindhiibamne ija takkaan laalu qaba. Hundaahuu dandayu deeggaruu fii dadhabu balaaleyfachuu dhabuutu irraa eeggama. Dhawaataaniis kan caalaa hojjatu daran deeggaruu fii kan hujii isaatiin cuqun ifdibu ammoo balaaleyfachuun waan hin oolamneef keeysumattuu jaarmayoota gumaata hawaasaatiin jiraatan biratti sodaan roga kanaan uumatuus siistema toohannaa kan ifdandaye tokko ja’ameeti amanama.

Tarsiimoo gara biraa hedduu tarreeysuuniis nidandayama. Bal’inaa yeroo biraa itti dachaanaa tii ar’aaf kanuma naaf guddifadhaa.

Bitooteysa 19 Br 2015
Jafer Ali, Norway irraa

About bilisummaa

Yaa rabbii ilmaan Oromoo haqa garsiisi warra haqa isa ka dhabe karaa haqaatii fii gootummaan ifirratti falmatee deeffatu godhi!! Baha, Dhiha, Kaabaa fii kibbatti sagalee keenya tokko nuuf taasisi yaa waaqa!!

Check Also

BAAY’INNI UMMATAA NAMA YAADDESSAA

Baay’inni ummataa nama yaaddessaa Akkamitti baana rakkoo kana keessaa!! Namni maa akka lukkuu ilma hanqaaqaa …

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *